Valitse sivu

Hyvää syntymäpäivää! Tänään suuntaan ajatuksia vuoden verran taaksepäin siihen päivään, kun tein blogista julkisen. Se oli jännittävä päivä. Ajatuksena omien tekstien julkaiseminen tuntui pelottavalta, eikä julkaisemisen jännitys ole vuoden aikana kadonnut minnekään. Se on kuitenkin jonkin verran helpottunut. Halusin parhaillaan meneillään olevan blogitauon lomasta tehdä postauksen synttäripäivän kunniaksi!

Keltaisen puumajan ensimmäisen vuoden kohokohtia ovat olleet muun muassa:

– Omenateoriapostaus, josta sain runsaasti positiivista palautetta linkki artikkeliin tässä.

– Pomodoro-menetelmän löytäminen! Muutamaa sovellusta kokeilin ja kirjoitin niistä tässä postauksessa.

– Oman suunnan seuraaminen ja siihen liittyvien päätösten tekeminen. Oman ajan rajaamisesta pääset lukemaan 2 postauksen sarjasta: 1 osa ja 2 osa.

– Kirjoittamisretriitti, jonka tunnelmiin pääset tästä

Ensimmäisen vuoden haasteita

Ehkä haastavinta on ollut blogin aihepiirin rajaus. Tuntuu, ettei se ole vieläkään täysin selkeä. Kiinnostaa niin monet asiat, että mistä tahansa voisi kirjoittaa oman postauksensa! Samalla olen huomannut, että ulkoapäin omaksutut ohjeet ja mielipiteet vaikuttavat ajatuksiini ja nuo vaikutteet ovat usein olleet lannistavia. On melko haastavaa kirjoittaa ympäristössä, jossa on niin paljon teorioita siitä, millä tavalla asioita kuuluu tehdä, miten kuuluu elää ja millainen pitäisi olla.

”Älä välitä siitä, mitä muut ajattelevat” on helpommin sanottu kuin tehty. Asioista välittäminen on kuitenkin tosi olennainen osa ihmisyyttä.

Jos jotain hyvää tästä pitäisi sanoa niin sanon sen, että blogin ensimmäinen vuosi on saanut pohtimaan tarkkaan omaa suhtautumista sosiaaliseen mediaan. Se on ollut virkistävää ja suosittelen sitä aivan kaikille.

Yksityisyyden rajaamisesta

Siinä missä olen pohtinut julkaisujen aihepiirejä, olen miettinyt myös oman yksityisyyden rajaamista. Siihen liittyvä prosessi on edelleen käynnissä ja olenkin alkanut ajatella, että siinä missä elämä muuttuu jatkuvasti, muuttuu myös tarve yksityisyyteen.

Somessa paljon ihmisiä puhuttaneet ”Sankaritarinat” ovat käynnistäneet ajatuksia liittyen siihen, millaisia asioita haluan kertoa itsestäni täällä Keltaisessa puumajassa ja blogin Instagramissa. Mielestäni tärkeimmät tarinat ovat niitä, joissa elämä on work in progress – tulee hyviä aikoja ja tulee huonoja aikoja. Sitten tulee niitä aikoja, jotka ovat niin kutsuttua tasaista arkea, joka myös voi olla aivan riittävän hyvää. Ja tarvitseeko aina edes olla hyvää tai huonoa? Voisiko olla vain olemista ilman sen kummempaa määritelmää?

Olemisen teema on itselläni tänään yksi tärkeimmistä arkeani suuntaavista teemoista. Tämä tarkoittaa sitä, että varaan arkeen aikaa pelkästään olemiseen. Blogin toinen vuosi käynnistyy siis tällaisten pohdintojen äärellä. Kiitos, että olet vieraillut Keltaisessa puumajassa niin täällä blogin puolella kuin Instagramissa.

Kirjoittelemisiin!

<3 Tiia